15.

J: Minun jouluni, vuosimallia 2013. Tiivistettynä näihin neljään kuvaan. Onnetonta... Tosin mielummin kyllä nautin ihanista päivistä kuin tuhlaan ne kuvien räpsimiseen. Tämä joulu poikkesi edeltäneistä kuusijuhlista paljonkin. Tällä kertaa ei vietetty sitä kotona vaan lumisessa Lapissa, tarkemmin sanoen Levillä. Tuntui oudolta kun ei noudatettu perinteitä, joiden mukaan ollaan aina joulu vietetty. Ja sen lisäksi yksi perheenjäsen jäi tällä kertaa omaan kotiinsa viettämän joulun tunnelmallisesti vesisateessa. Silti kaikesta huolimatta joulu oli ihana, eihän tuollaista suurta juhlaa oikein voi pilata mikään, varsinkin kun lunta on joka puolella. Ainoa miinus joka ihan pienen verran latisti joulufiilistä oli joulukuusi jota ei meidän mökkiin saatu, eikä myöskään näkynyt isosiskoa sen juurella jakamassa lahjoja.

Pääsinpäs kuitenkin hakemaan hieman harjoitusta tulevaa alppimatkaa varten tuolla rinteiden puolella ja kävihän meillä monena päivänä porot morjenstamassa ulko-ovella. Ei edes tajuttu kotoa lähtiessämme ettei aurinko näyttäydy täällä pohjoisessa vielä pitkään aikaan. Saapahan äitin vanhat retrolasit odottaa ensimmäistä käyttökertaansa mun päässä johonkin, toivottavasti ihanaan, aurinkoiseen päivään. Ja on ihan kiva saada itselleen kuuden hengen yläkerta vain ja ainoastaan omaan käyttöönsä viikon ajaksi sekä katsella sieltä käsin kattoparruilla taiteilevaa kissaa ja ruokapöydän kulhosta katoavien pipareiden määrää.