M: Aluksi mä haluan sanoa. Blogger on liittoutunut mua vastaan. Kerrankin ensimmäisen kerran elämässäni, teen postausta tylsyyksissäni ja blogger päättää liittoutua mua vastaan ja tehdä kaikkensa etten saa julkaistua tätä. Olisikohan siitä kolme tuntia kun aloitin tämän tekemisen...
Tänään olen nauttinut vadelmabrowniekakun jämistä ja syönyt sydämenmuotoisia vaahtokarkkeja. Juhlissa on aina parasta seuraavan päivän jämäpiirakat ja kakut, paitsi ei silloin, jos ne ovat syöty. Olen kuunnellut nämä tuskaiset ja ei niin tuskaiset kolme tuntia paramorea ja muistan kuinka oon tykännyt siitä jo tosi kauan ala-asteelta asti. Tänään on ollut mun ensimmäinen päivä yläikäisenä ja tuntuu kuin mikään ei olisi muuttunut. Ehkä viimeistään alan ymmärtämään tätä tilannetta kun olen kierreskellyt nelikirjaimisen kaupan sisällä aivan hukuksissa ja ehkä jopa päässyt kassalle asti ostamaan jotain.
Nämä kuvat ovat siltä kesäpäivältä kun lahnattiin Jannin trampalla ruskistumassa auringon alla ja luimme aivan liian vähän koulukirjoja. Nyt toivon todellakin, että blogger jättäisi minut rauhaan ja pääsisin pikimmiten nukkumaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti