100.

J: Lauantaina odotettu päivä vihdoin ja viimein koitti. Oli upea päivä. Ei muuta tarvitse sanoa!

99.

J: Myönnän olevani jo nyt hieman kateellinen Marikan ruskealle hipiälle. Hyvä kun toinen näyttää jo nyt olevan kotoisin Välimeren maasta ja muut näytämme kalkkilaivan kapteeneilta. Tuskin saavutan kesän aikana tuollaista rusketusta, jonka neiti hankki hyvissä ajoin. Onneksi ihoani koristaa uusi leima (johon en voisi olla tyytyväisempi) ,joka piristää kummasti valkoista käsivarttani. Ja ehkä mulla on pienimuotoinen mahdollisuus päivettyä kolmen viikon päästä Bulgarian auringon alla. Mua naurattaa viimeinen kuva mun hiuspehkosta, koska oon varmaan ainut, joka huomaa niitten olevan hieman länässä moottoripyöräkypärän jäljiltä, vaikka ne muistutavatki lähinnä hattaraa.

Tässä alkaa jo pienimuotoinen kesäfiilis iskeä terassiremontin, sateessa grillailun, ylioppilasjuhlien valmisteluiden ja vihertävän luonnon myötä. Kuinka hyvältä tuntuu, että ylihuomenna alkaa viimeinen koeviikko vihdoin ja vihdoin munkin osalta!

98.

J: Eilinen olisi pitänyt pyhittää itsenäiselle opiskelulle, mutta minun kohdalla niin ei valitettavasti käynyt. Motivaatio ei kotioloissa iskenyt vaan mielummin laiskottelin koko päivän kärsien viikonlopun rientojen takia saadussa kurkkukivussa. Kävin sentään viemässä vanhat kirjat kierrätykseen ja ah se fiilis kun pääsi eroon mm. satakiloisesta särmä-kirjasta ( joka oli mielestäni ihan turha ), jota tuli raahattua mukana jokaisella äidinkielen tunnille. Leijonanharja oli taas valloillaan ja lemppariarskojen kanssa sain kunnon ozzy osbourne- vibat. Toisaalta taisin muistuttaa enemmän hattarapilveä. Katsoessani yllä olevia kuvia, en malta odottaa kesää ja ruskettumista, sillä aika vaisultahan kalpea ihoni on tuossa lehdettömässä maisemassa. No, ehkä kohta saadaan molempiin parannusta.

97.

M: Olen nyt lomaillut kaksikymmentä päivää ja olo tuntuu hyvin laiskalta. Onneksi alle viikon päästä alkaa työt. Caterpillarit on saanut vaihtaa Vansseihin ja ulkona pärjää ohuemmalla takilla. Tosin tänään saimme kuvausreissulla melkein hypotermian. Noin kahden tunnin metsässä kuljeskelun jälkeen käsien toimintakyky aleni huomattavasti ja en ikinä uskonut, että haarukan pitäminen olisi niin vaikeaa. On todella järkevää lähteä järkyttävässä tuulessa ottamaan kuvia, suosittelen. Suuressa osassa kuvista ihana tuuli heitti kauniisti hiukset naamalle, joka teki tehtävästä vielä vaikeampaa.

96.

J: Pääsiäis- ja lukuloma on nyt lusittu ja tänään palasin takaisin lukion penkille. Viimeinen jakso starttasi vihdoin ja viimein minullakin ja outoa on olla lähes ainoa ikäluokkani edustajana, kun muut jo ahkerasti käyvät töissä ja lukevat pääsykokeisiin. En tosin valita, koska on tämäkin parempi kuin lukion käyminen neljään vuoteen.

Talvesta on nyt ehkä vihdoinkin selvitty ja kevään merkit onkin piristänyt mukavasti viime aikoina. Kevään kunniaksi kävin kotiuttamassa itselleni nostalgiset kolmen raidan kengät, tällä kertaa tosin eri värisenä ja muutaman koon isompana kuin ne ala-asteella omistetut superstarit. Hauskaa ( ja hikistä ) puuhaa on ollut rullailun opettelu tuolla renkailla kulkevalla leopardilla. Kevät tuo tullessaan rakkaat menopelit ja ylihuomenna ajattelin talviunilta herätellä 600-kuutioisen rakkaani. Tähän asti olen joutunut tyytyä "polkupyörään", joka tulee olemaan mainio kesäöiden kulkupeli ( kaikkien muiden rinnalla ).

Ennen kesää päätin myös pitkän pohdinnan jälkeen hankkia ihoani koristamaan taas yhden kuvan. Jos ei suunnitelmiin suurempia muutoksia tule, niin vappuna ihon pinta-alasta on taas lisää väritettynä. Muutenkin kevät on täynnä kaiken laista kivaa ja kesän odotusta, niin eiköhän nämä viimeiset lukiopäivät mene ohitse aika nopeasti!

95.

J: Pitkästä aikaa naputtelen rikkinäistä läppärin näppäimistöä tässä tarkoituksessa. Rakas vanha tietokoneeni on toiminut lähinnä dvd-asemana 66:lle jaksolle Pakoa,joita sain hyvin katsottua lukuloman aikana... Kirjoitukset on tosiaan nyt takana päin ja jälkimurehtelemiseen en aijo käyttää enää sekunttiakaan. Ajatukset ovat siirtyneet jo kesää kohti ja innoissani odotan pääseväni pian taas tien päälle. Takatalvikin toivottavasti jo selätettiin ja kevät saisi edetä nopeasti kesään. Ainoa miinus on vielä edessä oleva viimeinen neljän kurssin jakso ennen kuin saan päähäni sen mustavalkoisen lakin ( jos mitään yllättävää ei kirjoituksissa käynyt ).

94.

M: Penkkareista on nyt kulunut 34 päivää. Perjantaina lukio loppuu minun osaltani kokonaan. Lukuunottamatta tietysti niitä muutamaa kuviksen työtä, joista minun valmistuminen riippuu tällä hetkellä. Uskon, että juhlia vietetään sinä kuuluisana lauantaina ja mekkoetsinnät ovat jo virallisesti alkaneet. Ihana keväinen ilma on lämmittänyt sydäntäni ja aivan varmasti monen muunkin sydäntä ja skootteri on jo kaivettu autotallin nurkasta käyttöön. Nyt liimaan terveystiedon kirjan takaisin naamaani kiinni ja jään haaveilemaan siitä, ettei tarvitsisi tehdä mitään.

93. Alps Sölden part 3

M: Viimeiset vuorikuvat pääsevät vihdoin julkaisuun ja tällä hetkellä uskon, että kuvat puhuvat puolestaan. Reissu oli kokonaisuudessaan aivan mahtava ja toivottavasti vuoden päästä matkustetaan taas uudestaan samanlaisiin maisemiin. Risteilyn jälkeen olen valehtelematta viettänyt melkein jokaisen sekunnin kotona lukien ja hieman sairastaen. Jopa äitini sanoi, että olen tullut kotihöperöksi kun olen viettänyt ihan liikaa aikaa näiden seinien sisällä. Viikko aikaa kirjoituksien alkuun ja ajatukset ovat hieman hämmentävät. Lukion alussa kirjoitukset oli asia, jota pidin hyvin kaukaisena, mutta nyt ne lähestyvät uhkaavasti päivä päivältä.