102.

M: Saanko esitellä teille minun upouuden objektiivin kameraani. Oon aivan rakastunut tähän. Ihanaa vaihtelua tolle 50 milliselle putkelle. Tämän viikon keskiviikkona suuntasimme tyttöporukalla kohti Tamperetta. Ensin päiväksi Särkänniemeen ja illalla lauloimme Robinin tahtiin Tammerfesteillä. Täytyy sanoa, että on se Robin kyllä ihana. Keikan aikana kylläkin alkoi hieman ärsyttämään yksi tyttölauma, joka ''lauloi'' valehtelematta kaikki sanat meidän korvien juuressa. Siis en nyt sano, ettei muut olisivat laulaneet koko ajan, mutta kyllä se vähän tuntui jo pahalta kun melkein joka toinen sana särkyi kun ne lauloi/huusi niin kovaa. Vastapainoksi kirkumiselle ne miljoona volttia, mitkä Robin teki siellä lavalla, oli se kyllä siistin näköstä(osaispa itekki). Festarialueelle ei saanut järjestelmäkameroita viedä niin sen takia ei siis kuvia illasta, mikä on tietysti harmi. Tuli otettua puhelimella ihan senkin edestä kuvia. Särkänniemestä vielä loppun, että meinasin voittaa delfiinipelissä, superiso tikkari olikin työläämpi syödä mitä luulin(vieläkin odottaa syömistään), kahvipehmiksestä tuli mun uusi herkku ja jätin välistä taas pahimmat laitteet(halfpipe on hirvee, hyi).

101.

M: Juhannuksen viettoa Rantasalmen mökillä. Eilen sää oli huono ja satoi, mutta onneksi aurinko näyttäytyi meille pari kertaa tänään ja oli lämmin. Tähän asti viikonloppu on ollut ihana. Käytiin kaupoilla, leivoin kakun, käytiin keräämässä kukkia ja tehtiin kukkaseppeleet, ollaan syöty herkkuruokaa ja vielä ohjelmassa saunomista ja uimista(hyrr). En varmaan osaisi viettää juhannusta muualla kuin mökillä. Täällä on aina sitä oikeaa juhannustunnelmaa.

Ylioppilasjuhlapäivän kuvat ovat vielä tuolla odottamassa ja niitä voisin tulla tässä viikonlopun aikana päivittelemään tännekin päin. Päivä oli kokonaisuudessaan täydellinen ja en olisi voinut parempaa päivää toivoa. Ei sitä jotenkin vieläkään tajua, että nyt olen ylioppilas.

Ihanaa juhannusta kaikille!

100.

J: Lauantaina odotettu päivä vihdoin ja viimein koitti. Oli upea päivä. Ei muuta tarvitse sanoa!

99.

J: Myönnän olevani jo nyt hieman kateellinen Marikan ruskealle hipiälle. Hyvä kun toinen näyttää jo nyt olevan kotoisin Välimeren maasta ja muut näytämme kalkkilaivan kapteeneilta. Tuskin saavutan kesän aikana tuollaista rusketusta, jonka neiti hankki hyvissä ajoin. Onneksi ihoani koristaa uusi leima (johon en voisi olla tyytyväisempi) ,joka piristää kummasti valkoista käsivarttani. Ja ehkä mulla on pienimuotoinen mahdollisuus päivettyä kolmen viikon päästä Bulgarian auringon alla. Mua naurattaa viimeinen kuva mun hiuspehkosta, koska oon varmaan ainut, joka huomaa niitten olevan hieman länässä moottoripyöräkypärän jäljiltä, vaikka ne muistutavatki lähinnä hattaraa.

Tässä alkaa jo pienimuotoinen kesäfiilis iskeä terassiremontin, sateessa grillailun, ylioppilasjuhlien valmisteluiden ja vihertävän luonnon myötä. Kuinka hyvältä tuntuu, että ylihuomenna alkaa viimeinen koeviikko vihdoin ja vihdoin munkin osalta!

98.

J: Eilinen olisi pitänyt pyhittää itsenäiselle opiskelulle, mutta minun kohdalla niin ei valitettavasti käynyt. Motivaatio ei kotioloissa iskenyt vaan mielummin laiskottelin koko päivän kärsien viikonlopun rientojen takia saadussa kurkkukivussa. Kävin sentään viemässä vanhat kirjat kierrätykseen ja ah se fiilis kun pääsi eroon mm. satakiloisesta särmä-kirjasta ( joka oli mielestäni ihan turha ), jota tuli raahattua mukana jokaisella äidinkielen tunnille. Leijonanharja oli taas valloillaan ja lemppariarskojen kanssa sain kunnon ozzy osbourne- vibat. Toisaalta taisin muistuttaa enemmän hattarapilveä. Katsoessani yllä olevia kuvia, en malta odottaa kesää ja ruskettumista, sillä aika vaisultahan kalpea ihoni on tuossa lehdettömässä maisemassa. No, ehkä kohta saadaan molempiin parannusta.

97.

M: Olen nyt lomaillut kaksikymmentä päivää ja olo tuntuu hyvin laiskalta. Onneksi alle viikon päästä alkaa työt. Caterpillarit on saanut vaihtaa Vansseihin ja ulkona pärjää ohuemmalla takilla. Tosin tänään saimme kuvausreissulla melkein hypotermian. Noin kahden tunnin metsässä kuljeskelun jälkeen käsien toimintakyky aleni huomattavasti ja en ikinä uskonut, että haarukan pitäminen olisi niin vaikeaa. On todella järkevää lähteä järkyttävässä tuulessa ottamaan kuvia, suosittelen. Suuressa osassa kuvista ihana tuuli heitti kauniisti hiukset naamalle, joka teki tehtävästä vielä vaikeampaa.

96.

J: Pääsiäis- ja lukuloma on nyt lusittu ja tänään palasin takaisin lukion penkille. Viimeinen jakso starttasi vihdoin ja viimein minullakin ja outoa on olla lähes ainoa ikäluokkani edustajana, kun muut jo ahkerasti käyvät töissä ja lukevat pääsykokeisiin. En tosin valita, koska on tämäkin parempi kuin lukion käyminen neljään vuoteen.

Talvesta on nyt ehkä vihdoinkin selvitty ja kevään merkit onkin piristänyt mukavasti viime aikoina. Kevään kunniaksi kävin kotiuttamassa itselleni nostalgiset kolmen raidan kengät, tällä kertaa tosin eri värisenä ja muutaman koon isompana kuin ne ala-asteella omistetut superstarit. Hauskaa ( ja hikistä ) puuhaa on ollut rullailun opettelu tuolla renkailla kulkevalla leopardilla. Kevät tuo tullessaan rakkaat menopelit ja ylihuomenna ajattelin talviunilta herätellä 600-kuutioisen rakkaani. Tähän asti olen joutunut tyytyä "polkupyörään", joka tulee olemaan mainio kesäöiden kulkupeli ( kaikkien muiden rinnalla ).

Ennen kesää päätin myös pitkän pohdinnan jälkeen hankkia ihoani koristamaan taas yhden kuvan. Jos ei suunnitelmiin suurempia muutoksia tule, niin vappuna ihon pinta-alasta on taas lisää väritettynä. Muutenkin kevät on täynnä kaiken laista kivaa ja kesän odotusta, niin eiköhän nämä viimeiset lukiopäivät mene ohitse aika nopeasti!