92. Alps Sölden part 2

M: Pitkästä aikaa taas vähän alppikuvia. Reissusta on nyt kulunut noin kuukausi ja en itse edes tajua näitä kuvia ihaillessa, että olen ollut itse laskemassa näissä maisemissa. Tuolla oli kolme sellaista isompaa näköalapaikkaa ja tuo, mistä ylemmät kuvat on otettu, oli yksi niistä. Tultiin tuolla kuvassa olevalla kabiinilla ylös ja näköalapaikalle piti vielä kiivetä portaat ylös. Tuo hissi oli alussa kiinni pari päivää kun täällä vuorilla kuvattiin uutta jamesbondia. Olihan tuolla ihan sairaan upeat maisemat. Bad Gasteiniin verrattuna Sölden oli ihan erilainen paikka. Tykkäsin älyttömästi ja Sölden oli mun mielestä kivempi paikka, vaikka rinteita oli hieman vähemmän.

Äidinkielen teksitaito ja englannin kuuntelu on jo selätetty ja tällä hetkellä vietän aikaani lukulomalla silmät liimattuina moniin kirjoihin.  Onneksi lukemiselta saa vähän taukoa nimittäin ensi viikonloppu häämöttää jo ja perjantaina suunnataan suuren porukan kanssa abiristeilylle. Onhan tässä jo odotettu sitä makuaistien räjäyttävää yhdistelmää, jonka buffetti tarjoaa. Tänä vuonna tosiaan aijon myöskin ruuan lisäksi hyökätä sinne valkoviiniosastolle. Penkkaripäivä meni ihan super nopeasti ja se oli kokonaisuudessaan täydellinen. Meidän upeat lakanat koristivat rekkoja ja joka vuotinen openäytelmä oli aivan mahtava.

91. Alps Sölden part 1

M: Ensimmäisenä päivänä maisemat kylässä näyttivät tältä. Meidän lento lähti klo 5.55, joten siitä voi vain kuvitella kuinka väsyneitä olimme ensimmäisenä päivänä. Kävimme kiertelemässä ja katselemassa vähän heti aamusta, että miltä kylä näytti.

Samalla arvioimme kylän ruokatarjontaa ja päädyimme lopulta syömään pitsaa. Jokaisessa ravintolassa oli aikalailla samantapaista ruokaa ja minun suosikeiksini nousivat rucolapitsa, tomaattikeitto(törkeen halpaa 3.90€, sopi minun budjetilleni) ja spaghetti.

Meidän hotellihuoneen parvekkeelta näkymät oli ihanat iltaisin. Koko keskuskatu oli täynnä näitä ihania valoja ja ne näkyivät meidän hotellihuoneen parvekkeelta aivan täydellisesti. Halusin monena iltana käydä kävelemässä kadulla, jotta saisin otettua kuvia noista valoista, mutta joiduin kumminkin tyytymään aluksi vain näihin parvekkeelta otettuihin kuviin sattuneista syistä. 
Monena iltana meno hotellihuoneessa näytti tältä. Kirjan lukemista, ''vähän'' milkaa ja eri sarjojen katsomista saksaksi(kaikki sarjat oli dupattu saksaksi, joka alkoi viikon mittaan hieman ärsyttämään).
Toisena päivänä päästiin jo rinteeseen. Selviydyttiin olemaan siellä jopa kaksi tuntia, jonka jälkeen melkein kaikki hissit menivät kiinni. Oli niin kamala lumimyrsky, ettei ylhäällä nähnyt mitään(meinattiin laskea monta kertaa ulos rinteistä). Joten tätä kuvaa ei tosiaan ole otettu ensimmäisenä laskupäivänä.

90.

J: Päätin koota viime vuoden (?!) viimeisimpiä kuvia tähän postaukseen. Kiitos Roosalle kuvista Joulukuun alkuisista kuvista neidin omilta yllärisynttäreiltä, jotka hänelle järjestettiin. Muut kuvat ovatkin joko minun tai Marin napinpainalluksen takana. Vuoden viimeinen kuukausi oli ihana, juhlimista, nauttimista pienemmistäkin asioista ja oli upeaa viettää vuoden 2014 viimeiset päivät parhaiden ystävien kanssa. Levin reissun jälkeen oli ihanaa olla taas kavereiden kanssa ja aloittaa uusi vuosi isossa hyvässä porukassa, ja okei voin myöntää, että oli ihan kiva laittautua sen näköiseksi, etten itsekkään oikein tunnistanut itseäni. Uuden vuoden aattona tuli otettua käyttöön vihdoin wanhojenjatkoille tarkoitettu mekko, joka pienimuotoisen ratkomisen jälkeen sain käyttööni uuden aleista ostetun epäalelöydön kanssa. Ja hyvin tyytyväinen meidän viiden hengen tyttöporukka oli myös tuohon tosibloggarimaiseen joululahjaan, joka 12 eri värillään tulee vielä olemaan tänä vuonna suuressa käytössä.

Mä olin mielessäni päättänyt aloittaa vuoden 2015 aivan uudella tavalla, kliseisesti sanottuna uuden luvun elämässä ja unohtaa kaiken mitä en tahdo muistella. Heti vuoden ensimmäisenä päivänä huomasin, että jo yhden lupauksen itselleni rikoin. Turha näköjään edes yrittää tehdä lupauksia itselleni ainakaan tuohon yhteen asiaan liittyen. Olin ajatellut, että viime vuoden  (edelleenkään en voi uskoa että nyt on 2015) epäselvyydet oli unohdettu ja uusi vuosi on uuden alku, mutta sitten palasin heti vanhaan tilanteeseen. Tästä vuodesta tulee kuitenkin mahtava! Paljon on edessä ja uusia asioita kohdattavana! Hyvää Uutta Vuotta 2015!

89.

J: Saavuttiin tuon pelkäämäni kahdentoistatunnin mittaisen automatkan jälkeen tänne kotimaan kylmimpään osaan sunnuntai-iltana. Tultiin viettämään joulua taas tänne Leville, samaan mökkiin, mutta tällä kertaa kahden henkilön läsnäolo kasvatti ryhmän kokoa viiteen, plus yksi lihava katti. Tänä vuonna tuntui enemmän joululta kuin viimeksi. Vaikka ei taaskaan perinteisesti joulua kotona vietetty, oli jouluisempi tunnelma, kun saatiin sisko tänne ja joulukuusikin ( ensimmäistä kertaa tosin tekokuusen muodossa ja vihreän värin sijaan valkoisena ) mökkiä koristamaan.
Kerettiin onneksi näkemään Lumiukko ( ja ennennäkemätön kakkososa! ) perinteisesti Joulupukin Kuumanlinjan jälkeen, vaikka käytiinkin aamulla isin kanssa nostelemassa käsipainoja joulumusiikin tahtiin. Muuten ei aattoon kuulunut poikkeuksia vaan ihan normaaleja joulurutiineja, saunomista, riisipuuroa, kinkkua ja jouluateriaa, yliannostus suklaasta ( toffieesta ) ja illalla sitten lahjojen jakamista ja avaamista.

Joulukuun aikana, olen ollut todella tunteellinen. kiitollinen kaikesta. Tullut itkettyä ensimmäistä kertaa tänä vuonna ja kyyneliä tullut ihan koko vuoden edestä. Hauskinta tässä on syyt minkä takia olen herkkänä ollut on hieman huvittavaa, sillä itkenyt olen pelkästä ilosta. On se kumma, kun joulukorttienkin teko on niin tunteellista. Huomisen jälkeen on joulu virallisesti ohi ja suuntaan katseeni Uuteen Vuoteen. Tämä vuosi on ollut niin täynnä kaikkea ja ollut yksinkertaisesti mahtava, joten ensi vuodestakin on tehtävä vielä vähän parempi.

88.

M: Jouluun on enää yksi yö. Joitakin asioita on vielä tekemättä ja tänään ainakin vielä siivousta, kinkun paistoa ja joulukuusen koristelua luvassa. Eilen tänne Etelä-Suomeenkin satoi vihdoin lunta ja sen takia tänään oli täydellinen päivä mennä ottaamaan kuvia. Ei sitä lunta kyllä mitenkään metrikaupalla satanut, mutta iloisia voidaan olla tästäkin määrästä. Rakastan yli kaiken tuota villapooloa, jonka sain Jannilta viime jouluna lahjaksi ja paketin mukana tulleet tossutkin ovat olleet kovassa käytössä. Ei tosin niin rajussa käytössä kuin erään tossut, joissa taitoi olla viisi reikää per tossu. Kovassa käytössä ovat olleet myös nuo kuvassa näkyvät caterpillarit(joita näkyy olevan nyt melkein joka toisella vastaantulijalla) ja voin kumminkin sanoa noin 365 päivän käytön jälkeen(tietysti kesä miinustettuna), että ne ovat vaan niin älyttömän täydelliset ainakin minun jalkaani. Tänään on 17 päivää kun Itävaltaan lähtö koittaa ja vain kahdeksan päivää uuteen vuoteen. Kylläpäis aika menee nopeasti. Huomenna vietetään joulua perinteisesti äidin äidillä ja sinne tulee myös muita sukulaisia. Tänne en tule enää päivittelemään, joten ihanaa joulua kaikille!

87.

M: Saavuin juuri kotiin Helsingistä Club For Fiven joulukonsertista ja se oli niin hyvä. Nyt ei voi kun vaan ihailla näitä kuvia ja mussuttaa tuplasuklaahippukeksejä omalla sängyllä(tietysti sänky ihan keksimuruissa). Viime viikonlopun pikkujouluissa saatiin aikaiseksi kaksi piparkakkutaloa, rocky roadseja ja joulutorttuja. Väärän aika-arvion vuoksi talot valmistuivat noin kolmen aikaa yöllä ja tuloksena oli niiden lisäksi aivan järkyttävän sotkuinen keittiö ja siirapissa oleva matto. Epäilyksistä huolimatta saatiin silti nämä talot kasaan, mutta viime viikolla minun talostani oli tippunut puolikas katonpalainen irti ja tänä aamuna yllättäen toinen katon puoli. Olen myös viime viikot väkertänyt noita poroja hitaasti, mutta varmasti ja lopulta tällä viikolla saatiin vietyä nuo joulukortit postiin. Olihan noissa sarvissa jonkun verran hommaa, mutta nyt ne on hienot. Monet on ihmetelleet, että mitä hittoa mä oikein teen, ettei kukaan jaksaisi tehdä tollaisia(kun meillä sitä sukuakin riittää mukavasti), mutta itsetehdyt joulukortit on ihan parasta.

86.

M: Pitkästä aikaa taas täällä kirjoittelemassa. Joulu lähestyy, mutta maassa ei ole lunta(!?!). Minulla lumen ja pakkasen rakastajana tämänhetkiset fiilikset ovat hiukan alakantissa. Keskitytään kumminkin positiivisiin asioihin, nimittäin 17 yötä jouluun ja kohta lähetetään joulukortit sukulaisille. Marraskuussa ostin huoneeseeni uudet jouluvalot ja sain ensimmäisen ylioppilaskoe tulokseni. Tämä kyseinen aine oli ruotsi ja sain lopullisista tuloksista paremman mitä alustavat lupasi. Kohta koittaa myös clubforfiven joulukonsertti, johon olemme menossa äitini kanssa ja ensi viikonloppuna pidämme kavereiden kanssa pikkujoulut. Pikkujouluissa syntyy varmaankin ensimmäiset piparkakut ja ajatuksena siis oli pitää nämä ihan glögiä juoden, herkkuja syöden ja joulumusiikki kuuluu tietysti asiaan(jouluradio on kyllä ollut joulukuun kovassa käytössä). Toivotaan nyt, että se lumi tupsahtaisi tuolta taivaasta niin kaikki olisi täydellistä. Nyt upotan silmäni biologian ihmeelliseen maailmaan ja jatkan päivän kaavaa lahnaamalla syvällä sängynpohjassa.